Paikalla oli kaksi hinauskonetta: Hannun Piper

ja Puten Sukhoi.

Sukhoilla oli tarkoitus lentää vain koelentoja, sillä viisisylinterisen moottorin yksi pytty oli kiukutellut aiemmin. Hinurina koelennolla tulisi siis toimimaan Piper, jota käynnistäessä Hannu otti pienet alkulämpimät.

Jännittävä yksityiskohta uuden koneen kanssa on radioasennusten toimivuus. Vastaanottimena on Graupnerin 9-kanavainen DS FM -vastari, jollainen on muissa koneissani ollut usein yli 400 metrin korkeudessa ilman minkäänlaisia häiriöitä. Jokainen kone on kuitenkin yksilö ja kantamatestaus siten ehdoton ennen ilmaan ottoa. DG:ssä antenni kulkee ohuessa muoviputkessa rungon sisällä melko kaukana mahdollisista häiriölähteistä. Kun vielä rungon rakennuksessa on hiilen käyttöäkin vältelty, niin toimivuusodotukset olivat korkealla. Siispä virrat päälle ja Sami radion kanssa taipaleelle. Hannu jäi koneen luokse antamaan "standardin mukaisia" käsimerkkejä, sillä PMR-radioita oli tällä kertaa vain yksi kappale matkassa. Servot tuntuivat koko ajan varsin rauhallisilta, vaikka pientä rapinaa kuuluikin. Testausmatka oli lähes sata metriä, joten uskoin asennusten onnistuneen kelvollisesti.

Kannoin koneen kiitotielle ja varmistin vielä hinausnarun irtoamisen kaikista suunnista. Irrotettaessa kone voi periaatteessa olla missä tahansa kulmassa hinauskoneeseen nähden, joten ääriasennotkin kannattaa testata huolella. Kaikki vaikutti olevan kunnossa, joten naru kiinni ja ukot koneen taakse.

Koska kiitotien pinta oli jo luminen, olin irrottanut landariservon vastarista ja teipannut luukun kiinni. Kentästä irtoaminen tulee siis tapahtumaan helposti, mutta laskeutuminen menee vastavuoroisesti pitkäksi.

Suunnittelimme Hannun kanssa noususuunnan ja irroituskohdan etukäteen ja kun olin antanut merkin, työnsi Hannu tikkua eteen. Koneen vauhti kiihtyi nopeasti ja aloitin varovaisen vedon. Kone nousi vedettäessä rauhallisesti korkeammalle ilman pienintäkään sakkaus- tai muuta ei-toivottua pyrkimystä. Tarvittavan vedon määrästä päätellen painopiste oli hieman liian edessä, mutta onneksi kone oli hyvin hallittavissa.

Hannu käänsi Piperin kohti tuulta, joka ylhäällä puhalsikin aivan erilaisilla lukemilla. Lisääntyneestä tuulesta huolimatta kone seurasia hinuria rauhallisesti ja päästyämme noin 200 metrin korkeuteen aloimme puuhaamaan irroitusta. Hannu käänsi Piperin vaakalentoon ja hidasti hieman vauhtia. Napsautus kytkimestä ja kone oli irti! DG:n profiili on melko liukas ja se oli vähällä ohittaa Piperin heti irrotuksen jälkeen. Tämä pitää jatkossa ottaa huomioon, sillä olisi aika keljua törmätä hinuriin tai sotkeentua hinausnaruun satojen metrien korkeudessa...

Kone lensi erittäin vakaasti, mutta kuten olin jo hinauksessa arvellutkin, oli painopiste hieman liian edessä ja kone pyrki pudottamaan nokkaansa. Pari napsausta vetoa trimmistä ja lento alkoi muistuttaa erehdyttävästi vaakalentoa. Muihin trimmeihin ei tarvinnut koskea lainkaan.

Käänsin koneen myötätuuleen ja vauhti kohosi välittömästi todella kovaksi. Liukas on, totesin. Kaartelin muutaman laajan kaarroksen ja kokeilin sivuperäsimen tehoa. Kaarto tuntuu lähtevän mukavasti sivuperäsimellä eikä korkeuskaan romahda kaarteessa.

Termiikkejä ei tunnu olevan, joten ensimmäinen lento jää varsin lyhyeksi. Ajoin koneen myötätuuleen ja aloin sorvaamaan laskua. Nyt nähdään, miten jarrut toimivat. Avasin hieman jarruja ja kone alkoi välittömästi pudottamaan korkeutta. Korkeuden mukana putosi myös nokka ja sain lisätä hieman vetoa, jottei korkeus muuttuisi suoraan nopeudeksi. Korkeusperäsimeen oli etukäteen asetettu 20% expoa mikä ei ihan riittänyt, sillä herkkyys tikun liikkeisiin oli melkoinen.

Herkästä korkkarista huolimatta kone istui lumiselle kiitotielle kunnialla ja liukui todella pitkään täysin avatuista jarruista huolimatta. Eipä haitannut, sillä ensimmäinen lento oli nyt tosiasia ja mieli hyvä.

Lisäsin korkkarin expon 30%:iin ja poistin puolet viime hetkellä lisätystä painosta ennen seuraavaa lentoa. Tehdyt korjaukset vaikuttivat onnistuneilta eikä akuutteja muutostarpeita ole. Loput ylimääräiset painot tosin lähtevät vielä ennen seuraavaa lennätyspäivää, joka toivottavasti koittaa pian - sen verran mukavalta kone tuntui!