Etusivulle
Yleistä
Ajankohtaista
Rakennuskokemuksia
Artikkelit
Toiminta lennätyspaikoilla
Tapahtumakoosteet
Kuvia ja videoita
Yhteystietoja
Linkit
 
Lisätietoja:
infoa(at)scalegliders.org
Ilmailuradiokurssi
Scale Gliders järjesti maaliskuussa 2006 yhdessä Nuorisoilmailijoiden kanssa koulutuksen, joka tähtäsi ilmailumääräyksen PEL M2-90 -mukaiseen rajoitettuun radiopuhelimenhoitajan kelpuutukseen. Kurssi noudatti koulutusohjetta TRG T1-17 ja sisälsi kirjallisen kokeen radio- ja viestivälineistä sekä radiopuhelinliikennettä koskevista määräyksistä. Kurssin yhteydessä pidettiin myös suullinen koe ilmailun viestiliikenteestä. Kurssi oli osa pidempää purjelennon teoriakoulutusta ja opettajina kurssilla olivat Nuorisoilmailijoiden Esa Teittinen sekä "TV:stä tuttu" lennonjohtaja-meteorologi Liisa Peltonen.

Kurssilla saavutettu rajoitettu radiopuhelimenhoitajan kelpuutus oikeuttaa hoitamaan radioliikennettä suomenkielisillä VFR-lennoilla Suomen alueella sekä tietenkin käyttämään radiopuhelinta lennokkitoiminnan yhteydessä lentokentillä lennätettäessä. Kelpuutus on elinikäinen, vaikkakin peruttavissa, mikäli radiokuri ei pysy mielessä.

Scale Glidersista mukana olivat Sami Ukkonen sekä Pyry ja Matti Koivumäki, jotka kaikki läpäisivät kurssin ensi yrittämällä.

 
Radio- ja viestivälineet -osuus
Kurssin ensimmäinen osa käsitteli teoreettisesti erilaisia radioon ja radioliikenteeseen liittyviä osa-alueita. Tutuiksi tulivat ilmailumääräysten ja koulutusohjeiden lisäksi mm. sähköopin peruskäsitteet, ilmailussa käytettävät radiotaajuudet, purjekoneen/mopun tyypillinen sähköjärjestelmä, radio, yhteysedellytykset, yleiset viat ja häiriöt sekä käyttöä koskevat määräykset. Samassa yhteydessä kahlattiin läpi myös perusteet varsinaisesta radioliikennöinnistä mitä sitten seuraavassa osakokonaisuudessa pääsimme harjoittelemaan itsekin.
 
Ilmailun viestiliikenne -osuus
Saimme teoriaosuuden yhteydessä mukaamme aimo pläjäyksen tietoa radioliikenteen käytännöistä ja fraseologiasta. Ensimmäisten läpilukujen jälkeen alkoi tuntua siltä, ettei mitenkään pysty oppimaan kaikkea tarpeellista. Miten esimerkiksi ikinä kykenisi muistamaan, mitkä sanomat pitää vain kuitata ja mitkä lukea takaisin. Onneksi ICAO:n puheaakkosia oli tullut harjoiteltua etukäteen, joten ne eivät tuottaneet suurempaa tuskaa.

Käytännön osuus alkoi sisustussuunnittelulla - SIL:n luokkahuone nimittäin taipui varsin nätisti Jyväskylän lentokentäksi ja lähialueeksi. Yhtä näppärästi muuttuivat paperilappuset lentokoneiksi, joille saimme keksiä omat kutsumerkkimme. Oscar Hotel Charlie Mike India -raapustelin minäkin omaan "Cesnaani".

Mielestäni oli hyvin yllättävää, että kun paperilentokone kädessä kiersi kenttää samalla kommunikoiden "lennonjohdon" kanssa, ei aiemmin pelkäämäni takaisinluku tuntunutkaan enää vaikealta vaan pikemminkin luontevalta. Myönnettäköön kuitenkin, että sanomien kuunteleminen ja takaisinluku vaativat niin paljon keskittymistä, että varsinainen ymmärtäminen tahtoi jäädä ainakin allekirjoittaneella vajavaiseksi. Ehkäpä kokemus antaa lisää varmuutta...

Varsinaista käytännön harjoittelua oli kahtena iltana. Vaikka purjelentäjän koulutukseen riittäisi kolmen tunnin käytännön harjoitus, oli tällä kurssilla aika tuplattu. Hyvä niin, sillä jälkimmäisenä iltana alkoi ymmärrys pikku hiljaa löytyä ja Oscar Mike Indiakin pärjätä selvityksissä ja lähialueen jättämisissä. Päästiinpä lopulta harjoittelemaan myös ei niin standardia hinausfraseologiaakin.

Aika kurssilla kului kirjaimellisesti kuin siivillä. Osallistujia oli paljon ja "radiotiimaa" olisi halunnut saada enemmänkin. Pääasia kuitenkin, että perusteet ovat nyt selvillä ja kurssi on onnellisesti läpäisty. Kaiken kaikkiaan kurssista jäi mukava maku suuhun, sillä harjoituksissa oli koko ajan hyvä henki päällä ja porukalla selvästi halu oppia uutta. Tämä kannatti kokea!

 
Scale Gliders / Sami Ukkonen / 2006